Kuudeskymmeneskolmas kiitos

Kaunis kauris

Kiitollisuuspäiväkirjani viimeinen osa.

Maanantaina olin kiitollinen siitä, että mukavan harjoitusvalmennuksen jälkeen sain olla iltapäivän yksin kotona, ja sain paljon aikaiseksi. Nautin omasta rauhasta. Illemmalla osasin kuunnella itseäni, enkä lähtenyt salille, vaikka mieli tekikin. Olen kiitollinen siitä, että osasin ja sain levätä.

Tiistaina olin kiitollinen mielenkiintoisista kohtaamisista. Uusia, innostavia ihmisiä ja monenlaisia mahdollisuuksia. Päivässä oli muutenkin mukavasti menoa. Erityisen kiitollinen olen siitä, että sain vielä päivän päätteeksi hyvin inspiroivaa ja lämminhenkistä seuraa, ja tämän myötä ihan konkreettisia ideoita viedä muutamia asioita eteenpäin.

Keskiviikkona leivoimme lasten kanssa pipareita, jonka jälkeen nuorempi nukahti sohvalle ja vanhemman kanssa kuuntelimme kaikessa rauhassa joululauluja kainalokkain. Aivan poikkeuksellisen rauhallinen iltapäivä. Näitä hetkiä muistelen kiitollisuudella vielä pitkään! Illan sain viettää hyvän ystävän seurassa, ja kotiin tultuani sain vielä viestin mielenkiintoisesta kirjalahjasta. Kiitos!

Torstaina oli esikoisen kerhon joulujuhla. Olen kiitollinen siitä, että tällainen kerhomahdollisuus on olemassa. Erityisen kiitollinen olen siitä, kuinka ihanasti ja yksilöllisesti kerhossa on suhtauduttu syksyn aikana ilmenneisiin pieniin haasteisiin. Voimme kaikki jäädä hyvillä mielin pienelle joululomalle, innolla yhteistä kevättä odottaen.

Illalla vierähti monta tuntia toisen hyvän ystävän seurassa. Ei ehkä tule riittävän usein sanottua, kuinka kiitollinen olen tästä ystävyydestä ja siitä, että asumme jälleen samassa kaupungissa.

Perjantaina oli vuoden viimeinen A Day In the Life Of … -valokuvaprojekti [DILO]. Projekti toistuu aina kolmen kuukauden välein tarkoituksena valokuvata omaa elämää projektipäivän aikana. Olen todella kiitollinen, että lähdin mukaan neljä vuotta sitten, ja tämä oli jo kolmastoista kertani. On hienoa voida selata aikaa taaksepäin valokuvina. Olen kiitollinen myös siitä yhteisöstä, joka Flickriin on vuosien saatossa muodostunut valokuvausharrastuksen myötä.

Perjantaina eräs ryhmäläiseni soitti kiittääkseen ja toivottaakseen hyvää joulua. Olin hyvin otettu hänen sanoistaan, ja täynnä kiitollisuutta. Kiitollisuutta muun muassa siitä, että olen saanut tämän mahdollisuuden toteuttaa tätä omaa unelmaani. Kiitos kuluneesta vuodesta myös sinulle!

Kuudenkymmenenkolmen kiitoksen kiitollisuuspäiväkirjani päättyy näihin kiitoksiin. Ajatus säilyy matkassa siitä huolimatta.

63 kiitosta
63 kiitosta Facebookissa
63 kiitosta Twitterissä

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s