Muistikirja työvälineenä

Muistikirjat Sandy Talarmo

Jos listaisin tärkeimpiä tavaroitani, olisi muistikirja ehdottomasti yksi niistä. Puhun muistikirjasta, mutta muistikirjani ovat yleensä vihkoja, joita on kevyempi kantaa mukana.

Kaikkialle kanssani kulkeva muistikirja tarkoittaa minulle ennen kaikkea mielenrauhaa, muun muassa seuraavista syistä:

  • Ideat ja oivallukset ovat usein pilkahduksia, joita en välttämättä muistaisi enää hetken kuluttua.
  • Kun asiat on kirjoitettu muistiin, vapautuu muistamiselta tilaa tekemiselle, olemiselle ja keskittymiselle.
  • Kirjoittaminen selkeyttää ja jäsentää ajatuksia, samoin piirtäminen. Hahmottelen usein erilaisia kaavioita ja miellekarttoja.

Muistikirja myös korvaa monet pienet lippuset ja lappuset, jotka pyörivät pöydillä ja ovat kadoksissa, jos niitä jossain kohtaa muistaisi tarvitsevansa.

Muistikirjat ovat käyttöä varten

Minulle muistikirja on ennen kaikkea työväline, mutta sen on oltava myös visuaalisesti mieleinen. Nautin kauniista tai hauskasta muistikirjasta, ja käytössä se ilahduttaa minua monta kertaa päivässä. Kun muistikirja on täynnä, onkin jo virkistävää siirtyä seuraavaan. Uuden muistikirjan aloittaminen on aina jotenkin juhlallinen ja innostava hetki.

Muistikirjoja ei tarvitse säilyttää ikuisesti

Vanhoille muistikirjoille on hyllyssä oma laatikkonsa ja palaan niihin tarvittaessa. Jossain vaiheessa käyn täydet muistikirjat läpi ajatuksen kanssa. Siirrän edelleen kiinnostavat jutut uuteen muistikirjaan ja revin vanhat paperinkeräykseen. Tällä tavalla tilaa vapautuu uudelle.

Saatan säilyttää pidempään sellaisia muistikirjoja, jotka liittyvät johonkin kurssiin tai joissa olen käsitellyt omia henkisiä prosessejani kirjoittamalla. Jossain vaiheessa nämä asiat ovat kuitenkin jo luonteva osa arkeani tai niihin ei enää muusta syystä tule palattua, joten nekin saavat västyä uuden tieltä.

Kaikkia muistiinpanoja ei tarvitse säästää

Photo: Depositphotos

Tuotamme ja selvittelemme elämämme aikana melkoisen määrän paperia. Joudumme toistuvasti arvioimaan, mitä papereita kannattaa säilyttää ja miten. Kotia järjestäessään lähes jokainen törmää opiskeluaikaisiin muistiinpanoihin. Mitä ihmettä niille tehdään?

Kodin järjestämistä käsittelevällä verkkokurssillani käytiin äskettäin antoisa keskustelu aiheesta. Kun tarkastelimme muistiinpanojen herättämiä tunteita ja ajatuksia, oli helppo huomata, miksi muistiinpanoja on säilytetty niin tunnollisesti. Niihin liittyy hyvin monenlaisia merkityksiä ja muistoja. Keskustelussa syntyi myös hauska idea voimakansiosta.

Saatan vielä tarvita tätä tietoa

Muistiinpanot ovat viihtyneet kansioissaan vuosikaudet kenenkään niitä vilkaisematta. Kun kansioihin lopulta palataan, vastaan tuleekin hyödylliseltä tuntuvaa tietoa. Kielenhuollon kurssimateriaali – ainahan kielioppisääntöjen kertausta tarvitaan!

Kuinka suurella todennäköisyydellä otat asiaksesi perehtyä kielioppisääntöjen kertaamiseen? Kuinka monta kertaa tämä ajatus on käynyt mielessäsi opintojen jälkeen? Kuinka monta kertaa olet kaivanut muistiinpanot esille kerrataksesi aiemmin oppimaasi? Todennäköistä on, että tarpeen ilmetessä tätäkin tietoa on helpompi etsiä internetistä kuin opiskeluaikaisista muistiinpanoista. Myös kirjasto säilyttää, huoltaa ja ajantasaistaa tietoa puolestamme.

Olen nähnyt niin paljon vaivaa

Opiskeluaikaisia muistiinpanoja säilytetään tunnollisesti jopa vuosikymmeniä. Ne tekevät edelleen näkyväksi sen ajan ja vaivan, joka opintoihin on aikanaan investoitu. Käsissämme on useiden vuosien edestä kirjoitettua, kopioitua ja mapitettua tietoa.

Itseäni on auttanut kasvava ymmärrys siitä, että olen kirjoittanut muistiinpanot oppiakseni, en niinkään säilyttääkseni oppimaani muistiinpanojen muodossa. Muistan, että ensisijaisesti kirjoittaminen auttoi minua keskittymään luennoilla ja jäsentämään kuulemaani. Totta puhuen, en monestikaan palannut muistiinpanoihini toistamiseen edes opiskeluaikana.

Kadotanko osaamiseni muistiinpanojen mukana?

Muistiinpanoihin palaaminen pitkän tauon jälkeen tekee vaikutuksen. Olen joskus oikeasti osannut ja ymmärtänyt tämän kaiken!

Kurssillani erityisesti pienten lasten äidit kokivat muistiinpanot todistusaineistoksi siitä, ettei aika ole kadonnut vain vaipanvaihtoon, vaan – heidän sanojaan lainatakseni – päässäkin on joskus liikkunut jotain. Jos muistiinpanoista luovutaan, katoaako osaaminen todistusaineiston mukana?

Tämä herättää pohtimaan, mitä muita keinoja olisi vaalia tunnetta osaamisesta. Millä tavalla tuo opiskeluaikana nähty vaiva on palvellut sinua elämässäsi? Millaista tiedon ja osaamisen pääomaa kannat mukanasi, vaikket enää palaisi muistiinpanoihisi? Mitä osaaminen tarkoittaa sinulle nykyisessä elämäntilanteessasi?

Voimakansio

Muistiinpanoja ei tarvitse tarkastella yhtenä kokonaisuutena, vaan sieltä voi poimia itselleen merkityksellisimmät paperit. Jos olet aiemmin säilyttänyt useita kansiollisia opiskeluaikaisia papereita, voit päättää tiivistää määrän ensi alkuun yhteen kansioon. Mitkä asiat innostavat edelleen? Millaisia papereita katsellessa tulee hyvä mieli? Millaisiin muistiinpanoihin palaisin, jos ne olisivat helposti saatavilla?

Muistiinpanojen keskellä syntyi idea voimakansiosta. Virallisen ansioluettelon rinnalle voi kerätä opiskelu- ja työhistoriastaan ne kannustavimmat ja innostavimmat muistot. Moni asia opinnoissa ja työelämässä on voinut olla alkuun vaikea ja uuvuttavakin, mutta nyt voi jo katsoa taaksepäin, taputtaa itseään olalle ja todeta, että hyvä minä!

Kirjoitukseni on julkaistu Kollega.fi -verkkolehdessä 25.3.2015.

Mitä työpöytäsi kertoo sinusta?

Stara uutisoi professori Eric Abrahamsonin tulleen siihen tulokseen, että henkilö, jolla on sotkuinen työpöytä, on ahkera ja kiireinen ja hän keskittyy ensisijaisesti työhönsä. Sekainen työpöytä on siis hänen mukaansa merkki ahkeruudesta ja tehokkuudesta.

Abrahamson on myös todennut, että sotkuinen työpöytä ei kerro ihmisen todellisesta järjestelmällisyydestä, sillä se mikä on toiselle sotku voi olla toiselle looginen järjestys.

Työpöytä kertoo elämäntilanteestasi, ei sinusta itsestäsi

Itse ajattelen, että työpöytäsi kertoo enemmän elämäntilanteestasi kuin sinusta itsestäsi. Sinä et ole työpöytäsi tai kotisi. Voit olla hyvin järjestelmällinen ja täydellisyyteen taipuvainen, mutta ympärilläsi voi silti olla kaaos. Tilanne on jossain kohtaa karannut käsistä vaikkapa väsymyksen, kiireen tai elämässä tapahtuneiden muutosten vuoksi.

Olennaisinta mielestäni on, miltä kaaos sinusta tuntuu. Pystytkö keskittymään olennaiseen, vaikka työpöytäsi on sekaisin? Jos pystyt, hyvä niin. Löydätkö tarvitsemasi hermostumatta? Jos löydät, hyvä niin. Tunnetko olosi mukavaksi? Jos tunnet, hyvä niin. Sellaista ei tarvitse ryhtyä korjaamaan, mikä ei ole alkujaankaan rikki.

Olen tässä myös samaa mieltä Abrahamsonin kanssa; toisen sotku on toisen looginen järjestys. Toimimme eri tavoin, joten tärkeintä on tunnistaa, millaisessa ympäristössä itse työskentelee parhaiten. Toiselle pöydän on oltava täysin tyhjä, toinen taas pääsee tunnelmaan, kun tykötarpeet ovat valmiiksi esillä.

Työpöytä

Oma työpöytäni näytti keväällä tältä. Toden totta, olin kiireinen. Työpöydästäni oli muodostunut laskutila ja väliaikainen säilö menemisteni ja tulemisteni välille.

Olinko ahkera? Työssäni kyllä. Ehkä vähän turhankin ahkera suhteessa siihen, kuinka paljon varasin aikaa palautumiseen ja työkykyni ylläpitämiseen, johon lasken myös mielekkäästä ympäristöstä huolehtimisen.

Olinko tehokas? En ollut. Keskittymiskykyni ei ole erinomainen alkujaankaan, ja epäjärjestyksen keskellä huomioni hajoaa joka suuntaan. Ahdistun, kun en tiedä, missä tietyt paperini ovat. Asioiden hoitaminen tuntuu minusta raskaalta, jos ensin on etsittävä tarvittavat paperit. Pelkkä ajatuskin puhalluttaa.

Olinko järjestelmällinen? Pohjimmiltani kyllä, ja juuri siksi pöytäni tilanne ahdisti ja ärsytti minua suunnattomasti. Sitä tosin ei voinut kukaan ulkopuolinen pöytäni perusteella tietää.

Mitä työpöydälleni tapahtui?

Koko työpöytä sai lähteä. Tilalla on nyt kirjahylly, jossa paperit ovat järjestyksessä lehtikoteloissa.

Huomasin, että kotona työskennellessäni istuin mieluiten sängyllä tai olohuoneen pöydän ääressä. Todellisuudessa en enää tarvinnut työpöytää, vaan paljon enemmän selkeää ja toimivaa tilaa papereille. Suurin osa papereistani liittyy työhöni ja nuo paperit ovat melko säännöllisessä käytössä. Lisäksi lasten päivähoidon ja alkavan koulutaipaleen myötä lapsiin liityvien papereiden määrä on moninkertaistunut. Vanha käytäntö ei enää toiminut, joten se on nyt päivitetty.

Mikä sinusta on haasteellisinta työpöydän ja papereiden järjestämisessä?

Olen tekemässä verkkokurssia papereiden järjestämisestä. Haluaisitko auttaa minua tekemään parhaan mahdollisen kurssin? Haluaisin kuulla, millaiset asiat ovat sinulle hankalia papereiden järjestämisessä. Mitä ihmettelet kerta toisensa jälkeen? Millaisiin ongelmiin törmäät? Mihin papereiden järjestäminen tyssää? Mikä sotkee ojennukseen saadut paperit?

Voit kertoa omista kokemuksistasi sivustoltani löytyvällä lomakkeella. Kaikki minulle kirjoittaneet saavat alennuskoodin tulevalle kurssille.

Varautuminen vie tilaa

Photo by Sandy Talarmo

Historiamme on sukupolvien ajan ohjannut meitä varautumaan. Myös taloudellinen epävarmuus tuntuu takaraivossa. Hankitaan nyt useampi, kun ei seuraavasta mahdollisuudesta tiedä. Tai ostetaan useampi, kun nyt vielä halvalla saadaan.

Usein on helpompi mennä nämä ajatukset edellä kuin keskittyä siihen, mitä oikeasti tarvitaan. Kun ei koskaan tiedä! Ja kyllähän näillekin varmasti jotain käyttöä löytyy. Vaan löytyykö tilaa? Ja oliko sitä käyttöäkään lopulta?

Alitajuisesti meitä ohjaa jonkinlainen menettämisen pelko. Mitä epävarmemmalta elämä tuntuu, sitä suurempi on myös varautumisen tarve. Entä jos tarvitsenkin tätä vielä?

Varautuminen voi olla myös viisautta ja osa toimivaa arkea. Huomiseen varautumisesta tulee pulmallista, jos se vie liikaa tilaa tämän päivän elämältä. Siksi on oleellista tiedostaa, mihin kaikkeen tällä hetkellä varautuu ja mihin on oikeasti viisasta varautua.

Kuusi selkeyttävää kysymystä

  • Mihin tarpeisiin ja tilanteisiin tällä hetkellä varaudut?
  • Kuinka todennäköisiä nämä tarpeet ja tilanteet ovat?
  • Millainen varautuminen sujuvoittaa arkeasi?
  • Millainen varautuminen hankaloittaa arkeasi?
  • Millaisten tunteiden huomaat ohjaavan varautumista?
  • Kuinka helppo sinun on luottaa siihen, että elämä kantaa ja asiat järjestyvät?


Lue tämän viikon viikkokirje kokonaisuudessaan.

Laiska töitään luettelee?

Sandy Talarmo: Have Done List

Väitän, että ihmiset saavat päivän aikana enemmän aikaiseksi kuin itse uskovat. Tämä johtuu kokemukseni mukaan siitä, että vain näyttävät tulokset lasketaan, eikä pienempiä askeleita pidetä oikein minään. Rima on asetettu korkealle.

Jos tämä kuulostaa kohdallasi edes etäisesti tutulta, tee itsellesi testi. Varaa helposti saataville kynä ja tavallinen ruutuvihko, tai vaikka vain paperiarkki. Ala merkitä lyhyesti muistiin kaikki ne asiat, jotka teet päivän aikana. Tai jos sinulla on jokin tietty tavoite, merkitse muistiin jokainen pienikin asia, jonka teet tavoitteesi eteen. Tee näin vähintään muutaman päivän ajan. Veikkaan, että yllätyt iloisesti.

Tule samalla tietoiseksi töistä, jotka meinaat jättää merkitsemättä, koska ne eivät tunnu mainitsemisen arvoisilta. Eikö kuitenkin ole niin, että tämäkin asia täytyi tehdä, että pääset asiassasi eteenpäin? Tällä tavalla voit opettaa itsesi huomaamaan tekemäsi työn ja arvostamaan jokaista askeltasi kohti tavoitettasi. Lupaan, että askeleesi käy kevyemmäksi!

To do -listan rinnalle voi mielihyvin perustaa Have done -listan. Julkaisin myös äskettäin FB-sivullani ja Viikkokirjeessäni palkintotarravinkin: Kun olet tehnyt vartin töitä päivässä jonkun tavoitteesi eteen, voit laittaa siitä itsellesi tarran kalenteriisi. Nyt mielesi on turha yrittää väittää, ettet ole tehnyt mitään! Vartissa ehtii yllättävän paljon.

Paljouden aikakausi

Lapsuuden lelut

Eskarilainen totesi tässä eräänä iltana taas ihan yllättäen, että voitaisiin laittaa pois sellaisia leluja, joilla ei enää leikitä. Sehän sopii. Varmistin vielä, mikä lapsen ajatus oli siitä, minne nuo lelut sitten laitetaan. Vastaus tuli kuin itsestäänselvyytenä: No keräykseen!

Moni Unelmien koti -verkkokurssilla oleva äiti on törmännyt samaan ilmiöön. Lapset ovat seuranneet kodin järjestämistä ehkä tarkemmalla silmällä kuin olemme arvanneetkaan. Vapautunut tila ja todennäköisesti myös vanhempien huojennus huomataan. Lapset ehdottavat lelujen karsimista oma-aloitteisesti, ja luopuminen vaikuttaa mutkattomalta. Se onkin äiti, joka miettii, että voiko näistä nyt luopua, vai pitäisikö vielä säästää vaikka varmuuden vuoksi tai muistoksi.

Mietin, onko seuraavilla sukupolvilla vielä ammattijärjestäjille tarvetta, vai jääkö tämä aikakausi historian kirjoihin sinä erikoisena aikana, jolloin kaikkea oli liikaa. Ainakin lapsillamme on mahdollisuus omaksua aivan erilaiset valmiudet vaihtoehtojen keskellä elämiseen kuin useimmilla meistä on ennestään ollut.

Vastuu tästä voi välillä herättää riittämättömyyden ja epäonnistumisen tunteita, mutta tämä kannattaa nähdä mahdollisuutena. Lapset oppivat meiltä myös hyväksyntää ja sen, että näitä asioita on lupa harjoitella. Uusien, tässä ajassa toimivien taitojen omaksuminen vie oman aikansa.

Jos olet Viikkokirjeen tilaaja: Sähköpostiohjelmalla lähetetyt Viikkokirjeet voivat joskus mennä roskapostikansioon. Kurkkaa roskapostikansioosi ja siirrä sinne vahingossa menneet sähköpostit postilaatikkoosi. Tallenna näiden sähköpostien lähettäjät sähköpostisi yhteystietoihin. Sähköposteihin vastaaminen voi myös auttaa posteja ohjautumaan jatkossa oikein.

Mihin suuntaan kannattaa katsoa?

Ajatellaanpa niin, että käsillä on jonkinlainen elämänmuutos. Se voi olla esimerkiksi kodin keventäminen tai muutos ruokavaliossa. Jostain syystä tässä kohtaa tulee helposti katsottua suuntaan, josta ei juuri tukea löydy. Annan pari esimerkkiä.

Kotona on liikaa tavaraa. Sitä ihmettelee kertyneitä kasoja ja miettii, miksi ei ole tehnyt asialle aikaisemmin mitään. Kamalasti tavaraa, tämä on ihan älytön urakka. Tämä ei etene. Kuinka kannustavilta ajatuksilta nämä tuntuvat?

Sokeriton tammikuu. En saa enää syödä sitä, enkä myöskään tätä. Ajatukset pyörivät kaikessa siinä, mistä olen nyt luopumassa. Kuinka helppoa on vastustaa jotain, mikä on mielessä koko ajan?

Jos nyt kääntäisikin katseensa siihen suuntaan, mihin haluaa olla menossa. Mitä saan, kun kotiini vapautuu lisää tilaa? Miltä minusta tuntuu, kun kotini on kevyempi? Huomaisinko asioita, joita olen jo tehnyt tavoitteeni eteen?

Entä mitä saan, kun opettelen syömään terveellisemmin kuukauden ajan? Mitä terveellisempiä herkkuja olisi hauska kokeilla? Mitä muuta mielenkiintoista keksin tilalle? Tuntuu mukavalta pitää itsestään hyvää huolta. Tästä voisi omaksua jotain pysyvääkin hyvää omaan elämään.

Jos katse alkaa kääntyä vanhaan suuntaan, käännä se lempeästi takaisin sinne, minne oikeasti haluat katsoa. Voimia kuluttava vastustaminenkin jää pois, kun pidät ajatukset siinä, mitä haluat ja mitä olet jo saanut aikaan.

Millaisia tavaroita haluat ympärillesi?

frog-bauble-sandy-talarmo-2

Asettelin kuusen koristeita hellästi kuusen oksille ja totesin mielessäni, että juuri tältä haluan esineiden tuntuvan, jos mielin antaa niille tilaa kotonani.

Samoissa mietteissä olin myös vuosi sitten, kun kirjoitin joulukoristeista täällä blogissani. Tuntuu ihanalta avata joulukoristelaatikko, ja ripustaa kuusen oksille muistoja ja tarinoita, jotka kertovat välimatkat ylittävästä ystävyydestä ja menneiden vuosien jouluista, kirjoitin tuolloin.

Nämä koristeet tuovat hymyn sydämeen saakka. Samalla tavalla haluan vain sellaisia vaatteita, joihin pukeutuminen tuntuu siltä, että wau, tykkään! Tai sellaisia ruuanlaittovälineitä, joita on ilo käyttää. Saat varmasti ajatuksestani kiinni.

Kaikilta osin näin ei vielä ole, mutta tämä on johtolankani uusia hankintoja tehdessäni. Enkä tarkoita sitä, että muistot tai hyvä mieli olisivat kiinni tavaroista tai vaatteista, vaan että ne joko tukevat tai ovat tukematta hyvää mieltä. Valitsen sellaisia, jotka tukevat.

Tällaisista vaatteista ja tavaroista pitää luontaisesti parempaa huoltakin. Niitä laittaa ajatuksella omille paikoilleen ja ottaa ilolla käyttöön. Hankinnasta tullut hyvä mieli kantaa paljon pidemmälle kuin seuraavaan päivään. Uskon myös, että tarvetta uusiin hankintoihin on tällä meiningillä jatkossa vähemmän.

Lukemista jouluksi

book_sandy_3

Kirjat jakoon työpaikalla

Joulu ja kirjat kuuluvat monien mielissä yhteen, ja omasta kirjahyllystäsi voi löytyä mieleistä lukemista jollekin toiselle. Esimerkiksi työpaikalla voi pitää kirjavaihtajaiset sopimalla päivän, jolloin jokainen tuo muutaman itseltään jo joutavan kirjan vaihtoon.

Jos kaikille kirjoille ei löydy uusia lukijoita, voidaan jo etukäteen sopia, minne ylimääräiset kirjat toimitetaan. Monissa kirjastoissa on nykyisin kierrätyshyllyt, jonne saa tuoda kirjoja tullessaan ja viedä lukemista mennessään. Kirjoja voi tarjota myös esimerkiksi sairaaloiden kirjastoihin.

Jouluksi varatut kirjat voi toimittaa joulun jälkeen eteenpäin samaan tapaan.

Kirjalahjat

Jos kirjat ovat sinulle tärkeitä ja haluat säilyttää jouluna lahjaksi saamasi kirjat omassa kirjahyllyssäsi, voit sopia itsesi kanssa, että laitat joulun jälkeen kiertoon yhtä monta kirjaa kuin sait lahjaksi.

Yllätykset kirjastosta

Muistelen viime vuonna lukeneeni jostain idean, jossa perheenjäsenet lainasivat kirjastosta toisilleen yllätyskirjat jouluksi. Nekin voi yhtä hyvin laittaa pakettiin.

Kirjaston kirjoille voi kotoa varata tilaa kirjahyllystä, tai niillä voi olla oma kori tai hylly jossain muualla sopivassa paikassa. Kirjat pysyvät tällä tavalla hyvin tallessa.

Nauti toteutuneista unelmistasi

Regent Street London

Olen puhunut viime aikoina paljon unelmien toteuttamisesta. Tähän liittyy yksi tärkeä asia, jonka haluan nostaa esille. Unelmia toteuttaessaan on oleellista pitää huoli myös siitä, että sinulla on tilaa, aikaa ja energiaa todella nauttia toteutuneista unelmistasi.

Huomasin äskettäin, että omalla kohdallani tässä on jälleen hieman parantamisen varaa, joten laadin itselleni listan tarvittavista toimenpiteistä. Kolmen kohdan listani on vapaasti sovellettavissa, ja nämä kolme seikkaa tukevat myös unelmien toteuttamisessa.

Mitä alla olevat otsikot voisivat tarkoittaa omassa elämässäsi?

1. Vaali terveyttäsi

Annoin juuri itselleni joululahjaksi jäsenyyden kuntosalille, jossa pidetään lempituntejani, ja jonne on riittävän helppo mennä. Tavoitteena on lisätä energiaa pitämällä keho liikkeessä ja lihakset hyvässä kunnossa.

2. Selkeytä kotisi

Olen ollut niin paljon menossa, että kotimme kaipaa jälleen selkeyttämistä. On leluja ja vaatteita, joita voi laittaa jo kiertoon. On tavaroita, jotka ovat nykyisessä elämäntilanteessa turhaan parhailla paikoilla, ja vastaavasti tärkeitä tavaroita, jotka eivät ole helposti saatavilla. Tavoitteena on selkeys, jota jokaisen perheenjäsenen on taas helpompi pitää yllä.

3. Valitse työsi painopisteet

Rakastan työtäni, joka elää ja kasvaa mukanani. Kasvu tarkoittaa myös sitä, että minun on tunnistettava ne asiat, joille haluan antaa enemmän tilaa. Valitsen asiat, joihin haluan työssäni keskittyä. Tämä tarkoittaa sitä, että joistain muista asioista on tällä hetkellä luovuttava. Tavoitteena on pitää työn määrä mielekkäänä ja sisältö laadukkaana.

Lue tällä viikolla ilmestynyt viikkokirjeeni kokonaisuudessaan.