Mikä on sinulle totta tänään?

Matkalla

Koostin viikonloppuna valokuvakirjan viime vuoden Instagram-kuvistani.

Huomattavan paljon kuvia linja-autoasemista, rautatieasemista, maisemista junien ja linja-autojen ikkunoista – etenkin ihmiselle, joka vielä muutama vuosi sitten oli sitä mieltä, että ei sitten ainakaan sellaista työtä, jossa joutuu yhtään matkustamaan!

Huomattavan paljon kuvia Lontoosta eri vuodenaikoina – etenkin ihmiselle, joka ei vielä reilu vuosi sitten voinut kuvitellakaan enää lentävänsä yhtään mihinkään.

Huomattavan paljon kuvia yrittäjän arjesta – etenkin ihmiselle, jonka ei pitänyt enää ikinä ryhtyä yrittäjäksi.

Mikä muuttui?

Uskon, että kaiken ytimessä on luottamus elämää kohtaan. Se on kasvanut kuluneen kolmen vuoden aikana niin merkittävästi, että sitä on vaikea kuvailla. En edes ymmärtänyt, kuinka vähän tuota luottamusta oli ennen kuin se alkoi kasvaa.

Luottamus alkoi kasvaa valmennuksen kautta. Valmennus on avannut minulle mahdollisuuden tarkastella avoimesti ja rehellisesti itseäni, elämääni, uskomuksiani ja ajatusmallejani. Samalla se on antanut paljon erilaisia keinoja muuttaa näitä vanhoja uskomuksia ja ajatusmalleja, jotka eivät enää palvele minua.

Kasvanut luottamus on mahdollistanut itseni kohtaamisen, mahdollisuuksien näkemisen ja niihin tarttumisen, päätösten tekemisen. Aiemmin tein valintoja ja päätelmiä epävarmuuden kautta, jolloin maailmani kutistui hyvin pieneksi. Uskoin, etten halunnut asioita, joita todellisuudessa vain pelkäsin. Kielsin itseltäni monta asiaa, joita tänään rakastan.

Jos nyt ajattelet omaa elämääsi, tunnetko enemmän epävarmuutta vai luottamusta?
Mikä on sinulle totta tänään?

Varmaksi en tiedä, mutta luotan

Sandy-Talarmo-Hampstead-Heath-600

Löysin juuri lähes päivälleen vuosi sitten kirjoittamani viikkokirjeen, jonka teema on edelleen hyvin ajankohtainen. Tuntuu hyvältä huomata, että tuolloin tuntemani luottamus ja suhtautuminen asioiden järjestymiseen on vain vahvistunut kuluneen vuoden aikana. Voin yhä luottavaisempana todeta, että näinhän se on.

17.12.2013

Tämän viikkokirjeen kirjoittamisprosessi on ollut erikoinen. Päiväkaudet on mielessäni vilistänyt aiheita, joita olen sovitellut tähän tekstimuotoon – ja pyyhkinyt pois. Päällimmäisenä taitaa sinnikkäästi kieppua luottamuksen teema, joka on nyt elämässäni erityisen pinnalla, ja josta olen kirjoittanut aiemminkin.

Sille on tapahtunut jotain, luottamukselle. Se on kasvanut ja muuttanut muotoaan. Olen tainnut oivaltaa, että varmuus ja luottamus eivät ole sama asia. En voi saada varmuutta tulevasta, mutta voin silti tuntea luottamusta asioiden järjestymisestä ajallaan.

Tämän tekstin piti esimerkiksi olla valmis jo eilen, jotta voisin ajastaa viikkokirjeen tälle aamulle. No, eilen oli päiväkotiin tutustuminen, eikä sen jälkeen tullut hetkeä, jolloin olisin voinut istua rauhassa ja kirjoittaa ajatuksella paria riviä enempää. Se teksti syntyy sitten huomenna, ajattelin tyynesti. En tiedä vielä, missä vaiheessa tai mistä aiheesta, mutta se syntyy kyllä.

Joulukuu on kulunut nopeammin kuin olin ajatellut. Tehtävälistani tälle kuukaudelle on ollut töiden osalta pitkä. Aloin jo hieman ahdistua siitä, etten ole saanut asioita aikaiseksi siinä tahdissa kuin olin etukäteen suunnitellut. Pysähdyin ajattelemaan asiaa. Tämä on viimeinen kotiäitikuukauteni. Työni aikataulut ovat suurelta osin itseni laatimia ja liittyvät tulevaan kirjaan, verkkokurssiin ja valmennuksiin. Nyt on tämä hetki.

Sen sijaan, että puskisin väkisin eteenpäin, antaudun tälle hetkelle ja teen ilolla sen, minkä voin. Luotan siihen, että asiat valmistuvat oikeaan aikaan. Tehtävät asettuvat mielekkäästi tärkeysjärjestyksen, kun kuuntelen itseäni ja muistan kysyä itseltäni useamman kerran päivässä, mikä on tärkeintä juuri nyt.

Ja kyllä, Unelmien koti -verkkokurssi valmistui aikanaan, samoin Yksinkertaistamisen tehtäväkirja. Molemmilla on ollut tänä vuonna merkittävä rooli monessa myönteisessä muutoksessa.

Punainen lankasi vuodelle 2015

mood_board_sandy_talarmo

Kirjoitin lokakuun lopussa viikkokirjeessäni, kuinka vuosi sitten valitsin tämän vuoden sanaksi englanninkielisen sanan open, ja kuinka toden totta olen avautunut elämälle ja sen suomille mahdollisuuksille tänä vuonna isommin kuin koskaan aikaisemmin.

Teemaa on nyt harjoiteltu menestyksekkäästi vuoden verran, joten ensi vuonna haluan nostaa esille uuden teeman punaiseksi langakseni. Aloitin uuden teeman pinnalle nostamisen tekemällä tunnelmakartan ensi vuodelle.

Lontoon tunnelmat olivat vahvasti esillä, joten käytin kartassani paljon omia valokuviani sieltä. Halusin karttaani myös eräät aiemmin mieleeni jääneet kuvat kahden vuoden takaisesta Deko-lehdestä.

Näitä sisustuskuvia katsellessani panin merkille, että huoneiston malli on melko tyypillinen tietyn aikakauden englantilaisille taloille. Kun aloin lukea tekstiä, kävikin ilmi, että kyseinen talo sijaitsee Lontoossa. En ollut enää edes yllättynyt!

mood_board_sandy_talarmo_23

Eniten itse prosessissa ilahdutti se, että esille nousi sanoja, joita en ollut aiemmin pyöritellyt mielessäni, mutta jotka nyt tuntuivat todella osuvilta ja rohkaisivat ajattelemaan isommin. Näiden sanojen kautta ymmärsin, että joiltain osin edelleen alitajuisesti pidättelen itseäni.

Huomasin, että saatan edelleen ajatella joistain asioista niin, että ei tuollainen voi olla minulle mahdollista. Jopa niinkin, että olisi suorastaan naiivia ajatella, että tuollaista voisi tapahtua. Hyvä, että asia tuli esille, koska siitä syntyi rakentava sisäinen keskustelu.

Kun olin käynyt tämän keskustelun itseni kanssa ja muistelin tämän vuoden upeita kokemuksia päinvastaisesta, löysin rohkeuden luoda kartalle ne asetelmat, joista tulee aidosti se tunne, että wau – juuri tätä haluan! Juuri näiden tunteiden haluan ohjaavan valintojani ensi vuonna.

No, mikä on teemani ensi vuodelle? Kun on saanut kartalleen jotain itselleen todella isoa, sen jakaminen voi ujostuttaa ja vaatia sulattelua. Nyt valitsemani teema nousi ehdolle jo vuosi sitten, mutta silloin en uskaltanut sitä vielä valita. Edelleen kihelmöi, mutta ihanalla tavalla. Nyt on tämän aika!

mood_board_sandy_talarmo_2

Pakko kertoa tähän loppuun hauska sattumus. Tein tunnelmakartan sunnuntaina. Kartan vasempaan laitaan tuli kuva kauniin yksinkertaisesta keittiöstä – niitä Lontoon sisustuskuvia. Tämän jälkeen meiltä hajosi kylpyhuoneesta pistorasia, jonka vuoksi jouduimme soittamaan vuokraemännällemme. Samalla otimme puheeksi keittiöremontin, josta olimme maininneet jo viime vuonna. Keskiviikkona saimme tietää, että saamme ensi vuonna uuden keittiön! Tällä tulee olemaan valtavan suuri vaikutus siihen, miltä kotimme minusta tuntuu.

=

  • Viimeisessä kuvassa näkyvän Selkeyttävän korttipakan voit tilata verkkokaupastani.

Nauti toteutuneista unelmistasi

Regent Street London

Olen puhunut viime aikoina paljon unelmien toteuttamisesta. Tähän liittyy yksi tärkeä asia, jonka haluan nostaa esille. Unelmia toteuttaessaan on oleellista pitää huoli myös siitä, että sinulla on tilaa, aikaa ja energiaa todella nauttia toteutuneista unelmistasi.

Huomasin äskettäin, että omalla kohdallani tässä on jälleen hieman parantamisen varaa, joten laadin itselleni listan tarvittavista toimenpiteistä. Kolmen kohdan listani on vapaasti sovellettavissa, ja nämä kolme seikkaa tukevat myös unelmien toteuttamisessa.

Mitä alla olevat otsikot voisivat tarkoittaa omassa elämässäsi?

1. Vaali terveyttäsi

Annoin juuri itselleni joululahjaksi jäsenyyden kuntosalille, jossa pidetään lempituntejani, ja jonne on riittävän helppo mennä. Tavoitteena on lisätä energiaa pitämällä keho liikkeessä ja lihakset hyvässä kunnossa.

2. Selkeytä kotisi

Olen ollut niin paljon menossa, että kotimme kaipaa jälleen selkeyttämistä. On leluja ja vaatteita, joita voi laittaa jo kiertoon. On tavaroita, jotka ovat nykyisessä elämäntilanteessa turhaan parhailla paikoilla, ja vastaavasti tärkeitä tavaroita, jotka eivät ole helposti saatavilla. Tavoitteena on selkeys, jota jokaisen perheenjäsenen on taas helpompi pitää yllä.

3. Valitse työsi painopisteet

Rakastan työtäni, joka elää ja kasvaa mukanani. Kasvu tarkoittaa myös sitä, että minun on tunnistettava ne asiat, joille haluan antaa enemmän tilaa. Valitsen asiat, joihin haluan työssäni keskittyä. Tämä tarkoittaa sitä, että joistain muista asioista on tällä hetkellä luovuttava. Tavoitteena on pitää työn määrä mielekkäänä ja sisältö laadukkaana.

Lue tällä viikolla ilmestynyt viikkokirjeeni kokonaisuudessaan.

Arjen huomioista syntyi korttipakka

Korttipakka_600

Useita vuosia sitten esikoiseni suostui nukkumaan päiväunet vain ulkona vaunuissa. Portaiden vuoksi emme päässeet kesken päiväunien kotiin, joten naapurusto tuli tutuksi päivittäisillä parin tunnin kävelylenkeillä.

Aika pian keksin alkaa kantaa kameraa mukana aikani kuluksi. Kameran kanssa kulkiessani aloin nähdä tutut lähitienoot aivan uusin silmin, ja erilaiset valokuvaprojektit saivat etsimään mitä merkillisimpiä yksityiskohtia reittieni varrelta. Aloin muutenkin kiinnittää arjessani huomioita asioihin, joita en ollut aiemmin huomannut lainkaan.

Valokuvaamisesta tuli arjen ilo ja rakas harrastus, ja nyt näistä vuosien varrella otetuista tuhansista valokuvista on valittu 54 otosta Selkeyttävään korttipakkaan muidenkin iloksi ja työvälineeksi.

Kuvia selatessani ei voinut kuin todeta, että jestas sentään, kaikkea sitä onkin tullut kuvattua, mutta juuri siksi kuvat sopivatkin pakkaan niin hyvin. Ne jättävät reilusti tilaa erilaisille tulkinnoille ja kulloiseenkin tilanteeseen sopivan symboliikan löytämiselle.

Tällä hetkellä tarjolla on kaksi pakkaa. Molemmissa pakoissa on samat 54 kuvaa, mutta toisessa pakassa kuvien kääntöpuolella on englanninkielisiä kysymyksiä, kun taas toinen pakka koostuu pelkistä kuvakorteista ilman kysymyksiä.

Kortteja voi käyttää hyvin monipuolisesti omaksi iloksi ja inspiraatioksi, mutta ne ovat myös mainio työväline esimerkiksi valmentajille ja kouluttajille. Nettisivuiltani voi ladata ideoita korttien käyttöön.

=

Lue lisää kuulumisia tämän viikon viikkokirjeestäni.

Joulukalenterin luukut hukassa?

Yksinkertaistamisen joulukalenteri

Jos olet tilannut Yksinkertaistamisen joulukalenterin ja saanut vahvistusviestin tilauksestasi, luukkujen pitäisi tulla perille joka aamu viiden maissa.

Joskus sähköpostit valitettavasti livahtavat roskapostin sekaan. Oletko kurkannut roskapostikansioon?

Voit ehkäistä sähköpostien joutumista roskapostien joukkoon siirtämällä karkuteille joutuneet sähköpostit postilaatikkoon ja lisäämällä sähköpostiosoitteeni sandy.talarmo@gmail.com sähköpostisi yhteystietoihin.

Avatut luukut löytyvät myös täältä.

Iloista joulunaikaa!

Helpompi hengittää

Kotoisasti

Sain luvan jakaa Kati Meinanderin eilisen kirjoituksen Unelmien koti -verkkokurssini ryhmässä. Kati tuli kurssilleni viime keväällä ja hänen kotinsa on jo järjestyksessä. Haluan jakaa Katin kokemuksen, koska se kuvaa niin hyvin tätä kodin järjestämisen prosessia ja sen tuomaa muutosta meissä.

”Eilinen oli jotenkin kamalan tuskaisa päivä. En tiedä johtuiko se siitä, että itse olen kipeä ja monta päivää neiti kolme veen seurassa. Hän halusi leikkiä paljon itsekseen ja jälki oli sen näköistä. Kyllä ahdisti lelut lattialla ja tuntui koko ajan siltä, että kaaos vaan lisääntyy. Enkä saanut mitään aikaiseksi, ärsytti ja jumituin koneelle. Satoi räntää, eikä kumpaakaan huvittanut mennä ulos.

Sitten eilen illalla havahduin miettimään päivääni. Hei, sainhan mä pyykit viikattua telineeltä. Järjestelinhän mä pakastimen. Heitinhän mä kaikki kesäkukat pois ja raivasin etu- ja takapihan. Istutinhan mä callunat ja etinhän mä lyhdyt. Teinhän mä ruokaa, siivottiinhan me esikoisen kanssa illalla kaikki tavarat paikoilleen. Heiii, oisko aika hellittää? Järjestetty koti ja palavat kynttilät kyllä rauhoittivat mieltä kummasti. Kaaos tuntuikin isommalta mitä olikaan.

Tein lujan päätöksen sammuttaa kone ja vein kännykän toiseen huoneeseen. Päädyin sohvalle teekupposen ja pienen palasen tummaa suklaata (kyllä, lipsuin herkkulakosta) ja luettavan kanssa. Pysähdyin käymään läpi Unelmien koti -tehtävävihkosta ja sitten tutkiskelin hieman Yksinkertaistamisen tehtäväkirjaa lisää. Siihen olikin sitten paljon kirjoitettavaa. Tuli into vähentää vieläkin enemmän tavaraa, tuli tunne, että haluan vieläkin enemmän yksinkertaisuutta elämääni. Tajusin taas, miten helppo on hengittää vähemmän tavaran kanssa.”

Unelmien koti -verkkokurssi
Tehtäväkirjat
Ilmainen viikkokirje


Kuva: Depositphotos

Täydellisesti taiteltu paperi

Täydellisesti taiteltu paperi

Katselin kolmevuotiaan iloista piirtelyä. Tämän pöydän ääreen ei mahtunut pienintäkään ajatusta siitä, että jokin voisi mennä pieleen ja piirros epäonnistuisi. Oli vain riemu siitä, että sai piirtää tusseilla.

Kuva tuli valmiiksi ja pieni ihminen alkoi huolellisesti taitella piirrostaan, koska se oli tulossa lahjaksi. Katselin tätä määrätietoista taittelua ja lapsen täydellistä tyytyväisyyttä aikaansaannostaan kohtaan. Olin täynnä ihailua.

Itse olin ehtinyt jo hiljaa mielessäni huudahtaa, että apua, nyt se menee pilalle! Tietenkään se ei mennyt. Tässä oli ilolla luotu piirros, hienosti lahjaksi taiteltuna, valmiina ilahduttamaan saajaansa juuri sellaisena kuin on.

Tämän haluan muistaa.

Helppo tapa saada asiat tärkeysjärjestykseen

Mikä on tärkeintä juuri nyt?

Mikä on tärkeintä juuri nyt?

Viimeisimmässä viikkokirjeessäni kysyin kymmenen kotiin liittyvää kysymystä tavoitteiden selkeyttämisen tueksi. Neljäs kysymys kuului: Mikä on kotonasi kaikista tärkeintä juuri nyt?

Miksi aina kysyn, mikä on tärkeintä juuri nyt? Kun tiedät, mikä sinulle on tärkeää, keskityt oikeisiin asioihin. Kun keskityt oikeisiin asioihin, käytät tilasi, aikasi ja voimavarasi viisaasti. Toimit tehokkaasti, mutta et itsesi kustannuksella, vaan itseäsi kuunnellen.

Joskus on vaikea saada kiinni siitä, mikä on kaikista tärkeintä ja mihin kannattaisi keskittyä. Kerron sinulle tässä helpon keinon noiden hetkien varalle.

Helppo tapa saada asiat tärkeysjärjestykseen

Kirjoita tällä hetkellä mielessäsi pyöriviä tärkeitä asioita erillisille paperilapuille. Kirjoita niin, että ymmärrät jokaisen lapun nopealla silmäyksellä. Levitä laput eteesi, anna sisäisen hälinän hiljentyä ja keskity kuuntelemaan itseäsi.

Kun nyt katsot kirjoittamiasi lappuja, ala järjestää niitä tärkeysjärjestykseen vaaka- tai pystyriviin liikaa järkeilemättä. Mitä nopeammin toimit, sitä vähemmän analysoit ja saat vastaukset sen sijaan suoraan itseltäsi. Kun olet valmis, voit tarkastella syntynyttä tärkeysjärjestystä. Mitä se kertoo sinulle?

Usein hahmottelu on helpompaa, kun kokonaisuus on kerralla nähtävissä ja sen palaset helposti siirreltävissä. Jos ensimmäinen järjestys ei tunnukaan hyvältä, voit hakea sinulle sopivan tasapainon muuttamalla palasten paikkaa yksi kerrallaan.

Haluatko KotiVisio-messuille?

Olen puhumassa ensi viikon KotiVisio-messuilla muun muassa sujuvasta arjesta, johon tämäkin aihe läheisesti liittyy. Jos haluat mukaan messuille, arvon tähän kirjoitukseen 22.8. klo 21.00 mennessä kommentin jättäneiden kesken kolme kahden lipun pakettia messuille. Yksi lippu oikeuttaa kertakäyntiin messuilla. Lippupaketin arvo on 24 €.

Voit osallistua arvontaan myös yhteydenottolomakkeellani.

Kotivisio-messut 30.-31.8.2014, Tampereen Messu- ja Urheilukeskus

Löydät minut ohjelmalavan lisäksi osastoltani A1127 molempina päivinä klo 10-17. Tervetuloa katselemaan valokuvia, hakemaan ideoita, tutustumaan ja juttelemaan!

Antaa jumittaa

Feather

Usein lauantai- ja sunnuntaiaamut ovat minulle parasta luovan työskentelyn aikaa. Ei tarvitse lähteä minnekään, vaan voi heti alkaa toteuttaa aamukahvin aikana mieleen pulpahtaneita ideoita.

Eilen oli sunnuntai. Pian aamukahvin jälkeen ilmoitin ryhtyväni töihin. Kellahdin sängylle tuumailemaan, ja ehkä noin tunnin kuluttua ovelta käytiin toteamassa, että toimintani vaikuttaa jumittamiselta. Tarkkanäköinen diagnoosi osui oikeaan. Makailin siinä edelleen Facebookia selaillen, ja tajusin olevani todella väsynyt.

Tällaisen jumituksen keskellä on kolme vaihtoehtoa:

1) Repiä itsensä työn äärelle ja pakottautua tekemään se, mitä on tehtävä.
2) Antautua jumittamiselle, kuunnella itseään ja toimia sen mukaan.
3) Vetkutella kahden edellä mainitun vaihtoehdon välissä saamatta aikaiseksi kumpaakaan.

Olen kokeillut näitä kaikkia vaihtoehtoja, ja erityisen hyväksi olen tullut vaihtoehdossa numero kolme, jossa on kaikista vähiten järkeä. Pitäisi saada töitä eteenpäin, mutta ei jaksa. Pitäisi levätä, muttei pysty siihen hyvällä omallatunnolla, koska pitäisi tehdä töitä. Nousen tästä ihan kohta – paitsi että illalla huomaan yrittäneeni nousta koko päivän.

Väkisin yrittäminenkin on niin nähty. Mitä luovempi homma, sitä onnettomampaa jälkeä pakottamalla saa aikaan. Ei kannata. Onneksi tekemisen pakko on usein vain korvien välissä. Jos ei ole, niin moni asia on järjestettävissä toisin, jos vain tahtoa löytyy. Jos ei tällä kertaa, niin jatkossa voi opetella aikatauluttamaan lempeämmin.

Niinpä päätin valita jumittamiselle antautumisen. Olen viimein oppinut, että se on todellisuudessa nopein ja mukavin tie vapautua jumista. Päätin, että jos en saa itseäni sängystä ylös tänä sunnuntaina, niin kehollani on siihen varmasti hyvä syy. Jos taas jossain vaiheessa ryhdyn johonkin puuhaan, niin sekin käy.

Päädyin kameran kanssa luontoon, ja nukuin sen päälle makeat päiväunet. Tänään huomaan taas innostuksen nostavan päätään. Vapaapäivillä on paikkansa. Yrittäjälläkin.