Oma suunta

Sain kirjeen Vuodelle 2015 -projektiin osallistuneelta Marjalta.

Kiitos, vuoden matka on ollut elämää, nyt on joulukuu, vuosi loppumaisillaan ja minulle kuuluu hyvää!

Kuluneen vuoden teema ja sana oli suunta. Tein siitä kuvan, iso nuoli oikealle, joka merkitsi eteenpäin ja nuolen sisällä sana SUUNTA. Kuvaan oli mukava palata useita kertoja vuoden aikana. Oma suunta oli ihan selvä, en tavoitellut ylöspäin, en yrittänyt loikkia tai ajatellut ottaa hyppäyksiä mihinkään, vaan halusin edetä vakaata ja maltillista tahtia suoraan eteenpäin.

Vuoteen on mahtunut paljon ennenkokemattomia asioita, asioiden järjestämistä ja uuden opettelua, isoja ilon aiheita ja surua, jota on vielä surematta.

Ison ilon loikan sai useita vuosia kipeän olleen käden parantuminen hyvän hoitajan käsittelyssä, ilon aiheita ja hyvän mielen tuojia olivat lukuisat matkat, kohtaamani ihmiset, monet elämykset.

Surultakaan en välttynyt, läheisen poisnukkuminen maaliskuussa väritti lähes puolet vuodesta, loppukevään, kylmän kesän ja vielä syksyä. Hautajaisjärjestelyt ja asioiden hoitaminen yksin toivat paljon tekemistä, välillä en olisi jaksanut, halunnut, pystynyt, tiennyt. Suunta auttoi, kun tarvitsin voimia. Jossain vaiheessa elimistökin väsyi, tulehdus johti kahteen leikkaukseen. Mutta onneksi paraneminen meni hyvin ja nopeasti.

Nyt tässä mietiskellessä kulunutta vuotta tuntuu hyvältä ja oikealta teema SUUNTA. Jostain se sana tuli, en tainnut sitä itse valita, vaan se valitsi minut. Tarvitsin sen tasaisen voiman, suunnan mieleeni luoman olotilan, vaikka eihän vuosi mennyt niin kuin Strömsössä tai joka hetki siihen suuntaan kuin oli tavoite. Suunta oli siksakkia useana päivänä, kuukausittain ja loivempana koko vuoden mittaan tarkasteltaessa. Mutta kaikki ne kokemukset ovat olleet tarpeellisia ja arvokkaita.

Matka jatkuu, ensi vuoden teemalle on ajatus kypsymässä. Jatkan edelleen uusien kokemusten keräämistä.

Olen kiitollinen rakkaista läheisistä ihmisistä ja ystävistä. Kaikki on hyvin!

Marja

Millainen vuosi sinulla on ollut? Minkä teeman valitsisit vuodelle 2016?

Mainokset

Tarina rohkeudesta ja luottamuksesta

Sanoilla voi olla uskomaton voima.

Sain sykähdyttävän kirjeen ihmiseltä, joka osallistui Vuodelle 2015 -projektiini. Vuosi sitten jokainen valitsi oman tunnelmakarttansa avulla sanan, jonka tarkoitus olisi toimia kompassin lailla läpi vuoden. Kuukausittaiset sähköpostit ovat herätelleet tarkastelemaan elämää tuon teeman valossa.

Kirjoittaja kertoi suhtautuneensa alun perin koko juttuun aika kepeästi. Olisi mukavaa ajanvietettä miettiä aina kuukauden päätteeksi, kuinka kuukausi oli mennyt ja mitä haluaisi tulevan kuukauden tuovan tullessaan. Hän ei ajatellut valitsemiaan sanoja koko ajan tai miettinyt, että olenpas nyt rohkea ja teen tämän jutun.

– Mutta kai ne sanat ja teemat sitten omassa rauhassa muhivat alitajunnassa ja tulevat käyttöön silloin, kun niitä oikeasti tarvitsee, hän pohtii kirjeessään.

Sain luvan jakaa tämän tarinan. Kannattaa lukea!

”On ehkä hieman pelottavaakin, miten konkreettiseksi teemani/sanani tälle vuodelle on tullut. Minulle oli jo ennen tunnelmakartan tekoa selvää, että sana vuodelle 2015 olisi ROHKEUS. Rohkeus kulki mukanani kevään, ja kesällä sai rinnalleen LUOTTAMUKSEN. En tiedä mistä se tuli, yhtäkkiä alkoi vain tuntua siltä, että LUOTTAMUS on se sana/tunne/teema, mikä sopii tähän hetkeen. Tuntui, että pitää vain luottaa, että kaikki sujuu, omalla painollaan.

Äitiyslomani loppui keväällä, jonka jälkeen menin töihin. Lapsiperheen arki oli aika raskasta, sillä mieheni työn vuoksi jouduin olemaan paljon yksin lasten kanssa. Onneksi äitini oli apuna usein. Rohkenin toteuttaa itseäni, tehdä tykkäämääni työtä, ja luotin siihen, että elämä kantaa, kaikessa. Syksyllä jatkoin taas opintojani. Sanat ROHKEUS ja LUOTTAMUS kulkivat mukana jossain alitajunnassa.

Sitten elämäni synkkeni. Äitini sairastui vakavasti. Se, mitä tähän asti olin pitänyt itsestäänselvyytenä, ei ollutkaan enää itsestäänselvää: että minulla on (terve) äiti, että saan apua lastenhoidossa melkeinpä milloin vain.

Nyt rohkeus ja luottamus ovat mielessä vahvasti. On ollut pakko olla rohkea tekemään nopeitakin ratkaisuja arjen hallinnassa, on ollut pakko luottaa – itseeni ja elämään. Rohkeasti luotan siihen, että vaikka mitä tapahtuisi, elämä jatkuu, omalla painollaan. Tietysti olen järkyttynyt viime aikojen tapahtumista, olen surrut ja olen ollut rikki, mutta olen ollut myös vahva, olen ollut rohkea kohtaamaan erilaisia tunteita, olen luottanut itseeni ja siihen, että kyllä asiat järjestyvät.

En olisi vuoden alussa osannut villeimmissä kuvitelmissanikaan uskoa, että asiat voivat mennä näin. En olisi myöskään uskonut, minkälainen voima valitsemillani sanoilla voisi olla. Vuoden alussa ROHKEUTEEN liittyi lähinnä konkreettisia asioita, kuten hammaslääkärin varaaminen, mutta nyt ymmärrän, että se ”oikea” rohkeus tarkoittaa jotain muuta kuin myöntämistä, että on pakko mennä paikkaamaan hammas.

Että osasinpa valita oikeat sanat – vai valitsivatko sanat minut? Uskomatonta.”

Mikä on sinun sanasi vuodelle 2016?

Vuodelle 2016 -paketti on nyt myynnissä: Vuodelle 2016

Kun tilaat paketin, postitan sinulle heti ohjeet oman tunnelmakarttasi tekemistä varten.

Tarina valosta ja kohtaamisesta

Anne

3.9.2013 Helsinki

Toisten töissä -projektini vei minut tällä kertaa Helsinkiin Annen luo.
Voit lukea koko tarinan Toisten töissä -blogistani.

Toisten töissä oppimassa

Mitä tapahtuu, kun projektihenkiselle ihmiselle tulee sellainen tunne, että haluaa nähdä enemmän, kokeilla ja oppia uusia asioita, tutustua uusiin ihmisiin ja erilaisiin työtapoihin? No siitä syntyy käden käänteessä uusi, innostava projekti!

Olen aina ollut kiinnostunut monista hyvinkin erilaisista aloista. Halu oppia uutta ja mennä eteenpäin tulee olemaan aina luonteva osa minua.  Oma ammatillinen polkuni onkin kulkenut monelaisissa maastoissa. Osani työelämässä on kuitenkin jäänyt aika kapeaksi, vaikka lähenen neljääkymmentä. Olen ennen nykyistä yritystäni ollut useita vuosia kotiäitinä ja tosiaan opiskellut elämäni aikana paljon. Työelämä kiinnostaa ihan ammatillisessa mielessä valmentajana, mutta sen moninaiset ilmiöt ovat minusta kiinnostavia muutenkin.

En ole ihan varma, mistä tämä ajatus Toisten töissä -projektiin lähti. Ehkä ajattelin, että voisi olla kiva päästä jonnekin työharjoitteluun – ihan vain näkemään jotain uutta työelämästä, kokeilemaan uusia asioita. Seuraava ajatus oli joka tapauksessa, että eihän se ole kuin toteuttamista vaille. Mennään työharjoitteluun!

Siitä syntyi Toisten töissä -projekti. Teen päivän vierailuja erilaisiin yrityksiin ja organisaatioihin vapaaehtoistyönä aina oman kalenterin joustaessa. Tarkoitus ei ole, että menen tekemään omaa työtäni, vaan tutustun yritykseen ja yrityksen tekemään työhön työharjoittelun hengessä. Ensimmäinen päivä on nyt onnistuneesti takana ja tämähän toimii!

Toisten töissä Planossa

Valokuvapäiväkirjassani Planon Jaana juttelee puhelimessa yhteistyökumppanin kanssa.
Voit lukea päivästä lisää Toisten töissä -blogistani: Toisten töissä Planossa

Kun elämään tuli selkeys

Johanna

Johanna vierailee blogissani kertomassa yhteisestä taipaleestamme.

Mikä on tärkeää ja kuinka sitä kohtelen

”Yhteistyöni Sandyn kanssa alkoi toukokuussa, kun osallistuin hänen järjestämäänsä Ihan omaa aikaa -valmennukseen. Olin juuri palannut perheeni kanssa kolmen kuukauden ”sapattivapaalta” ulkomailta. Siellä altaan reunalla blogeja lukiessani olin törmännyt muutaman mutkan kautta Sandyn sivuihin.

Kolmen kuukauden matka ulkomaille oli minulle ennen kaikkea toteutunut pitkäaikainen haave – tai mieluumin sanoisin toteutunut tavoite, jonka eteen olin määrätietoisesti tehnyt oikeita asioita. Mutta samalla matka toki oli aikalisä kaikesta normaalista elämästä, kiitos 15 vuotta kestäneestä työurastani McDonald’s-ketjussa sekä tradenomiksi valmistumisesta.

Osallistuin Ihan omaa aikaa -valmennukseen koska halusin selkeyttää itselleni sitä, mikä minulle on tärkeää ja miten sitä tärkeää kohtelen. Muutaman tunnin aikana jo reissussa kirkastunut ajatusmaailmani selkeni vielä lisää ja sain työvälineet, joiden avulla opin helposti tunnistamaan ja tiedostamaan asiat, jotka ovat minulle sillä hetkellä oikeasti tärkeitä. Ja mikä tärkeämpää; opin tekemään päätöksiä, jotka auttavat toimimaan siten, että tärkeä saa ansaitsemansa kohtelun, olipa kyse minkälaisesta tärkeästä tahansa.

On esimerkiksi turha sanoa, että liikunta on minulle tärkeää, jos kalenterista ”ei löydy” aikaa sille. Valmennuksen myötä myös opin poistamaan sanavarastostani sanan kiire; aikaa on. Kysehän on vain siitä mihin sen haluaa ja päättää käyttää.

Tärkeät asiat näkyviksi

Seuraavana, muutama viikko myöhemmin, oli vuorossa Aarrekarttailta. Ilta oli loistava jatko edelliselle kurssille. Aarrekarttaillassa tein itselleni näkyväksi asiat, jotka ovat siinä hetkessä tärkeitä. Tämä aarrekartta on siitä lähtien ollut joka aamu muistuttamassa minua omista ajatuksistani ja tärkeyksistäni, jos ne hetkittäin meinaavatkin karata mielestä.

Tiesin jo kokemuksesta aarrekartan tehon, sillä muutama vuosi aikaisemmin aarrekartan yhteydessä listaamistani asioita oli toteutunut suurin osa, yhtenä tuo yllämainittu pidempi ulkomaan reissu.

Johanna

Kodin järjestäminen ja turhasta luopuminen

Yhtenä itselleni tärkeänä asiana nousi jatkuvasti esille kodin järjestäminen ja turhasta luopuminen. Tai no, rehellisesti sanottuna halusin, että kodin siivoamiseen ja järjestelyyn ei kuluisi niin paljon aikaa ja energiaa kuin aiemmin. Myös tässä asiassa käännyin Sandyn puoleen, vaikka olin jo ennen reissua ja reissun jälkeenkin tehnyt asian eteen paljon töitä – olinhan ”perannut” asuntomme sekä lähtiessäni että uudelleen palatessani reissusta. Loppusilaus kuitenkin puuttui ja muutama ongelmakohta kodissamme haki vielä ratkaisuaan.

Ammattijärjestäjä Sandy tuli paikalle, kysyi muutaman oikeanlaisen kysymyksen, ja kappas – ratkaisut syntyivät omassa päässäni hetkessä. Sandyn toimintatavassa on ehdottomasti parasta se, että hän ei neuvo eikä ohjeista eikä päätä toisen puolesta mitään, vaan ainoastaan kysyy oikeat kysymykset, jolloin vastaukset tuntuvat syntyvän ikään kuin itsestään. Uskon ja nyt jo olen kokenutkin, että nimenomaan tällä tavalla saavutetaan pysyvä muutos.

Tunnen päivittäin suurta iloa siitä muutoksesta, minkä tämä prosessi on aikaansaanut kodissamme, sekä myös omassa ajatusmaailmassani ja toiminnassani liittyen kodin järjestykseen.

Johanna

Uskomuksia uuteen uskoon

Seuraavana vuorossa oli DIY valmentava tehtäväkirja –kurssi. Kahden illan aikana teimme kukin itsellemme oman näköiset tehtäväkirjat, joiden pariin voi palata aina uudelleen ja uudelleen. Tehtäväkirjan tehtävät ovat hyvin laajoja ja laittavat miettimään omia asioita monelta näkökannalta; niihin jää koukkuun!

Tehtäväkirjan synnyttämien ajatusten innostamana päätin tarttua yhteen omaan uskomukseeni; pinttyneeseen uskomukseen siitä, että minusta ei kerta kaikkiaan voi saada hyviä valokuvia. Toisaalta en ollut iho-ongelmieni vuoksi muutamaan vuoteen edes halunnut mihinkään kuvaan edes vahingossa, mutta kun osin Sandyn valmennusten viitoittamana myös iho oli saatu kuntoon, niin…

Vietimme sitten Sandyn kanssa mahtavan parituntisen, jonka aikana hyvin pian tuli selväksi, että uskomukseni on turha ja siitä on aika luopua. Sandyn tapa kuvata on kertakaikkisen ihana ja luonteva. Kokemus oli äärimmäisen positiivinen minulle, jolla ei ollut aiempaa kokemusta työkseen kuvaavan kuvattavana olemisesta muuta kuin koulukuvausten verran.

Johanna

Sujuvaa arkea, merkityksellistä elämää

Yhdestä kokeilumielessä käydystä kurssista alkanut hyvin kokonaisvaltainen yhteistyö Sandyn kanssa on todellakin vienyt askel askeleelta kohti Sandyn käyttämää lausetta: ”sujuvaa arkea, merkityksellistä elämää”.

En voi kuvailla kuinka kiitollinen olen, että löysin hänet, ja kuinka paljon asiat ja ajatukseni ovat muuttuneet viimeisten muutamien kuukausien aikana. Elämä on helpottunut, asiat yksinkertaistuneet ja mieli kirkastunut – kaikki on jotenkin selvää ja selkeää nyt. Ja taival ei tietenkään ole vielä lopussa… Yhteistö jatkuu varmasti. Lisäksi Sandyn esimerkin viitoittamana myös minusta tulee seuraavan vuoden aikana sekä ammattijärjestäjä sekä elämäntaidon valmentaja.”

Johanna Junkkari

Askelia yhteisellä polulla

Katri puki kauniisti sanoiksi kokemuksensa yhteiseltä polultamme.

”Olen viime vuosina käynyt elämässäni läpi mullistavia vaiheita ja intensiivistä henkistä kasvua. Monet mielenhallinnan välineet ja ajatukset ovat jo minulle tuttuja, ja ne ovat minulla aktiivisessa käytössä. Silti kaipasin tänä keväänä tuekseni jotain muuta: uutta ihmistä ja uusia asioiden käsittelemisen tapoja. Sandy Talarmo tulikin avukseni tässä prosessissa varsin kokonaisvaltaisesti.

Yhteinen taipaleemme alkoi kodin järjestämisestä. Olin jo pitkään haaveillut aloittavani raivausprojektin kotonani. Sandyn avulla projekti lähti liikkeelle helpommin kuin olisin voinut kuvitellakaan. Järjestämisen aikana esiin nousseita ajatuksia oli helppo käydä läpi, sillä Sandy tuo järjestämiseen mukaan tarvittaessa myös valmentavaa keskustelua.

Samaa tahtia kun kotiin alkoi tulla tilaa, myös mieli alkoi kirkastua ja puhdistua, ja olo alkoi tuntua kevyemmältä. Muutaman yhteisen raivaussession myötä sain tatsin siihen, miten kodin järjestäminen parhaiten sujuu, ja pystyin jatkamaan projektia itsenäisesti.

Lempeydellä kuvattu

Toinen askel prosessissa oli valokuvaus. Sandy otti minusta mainion setin kuvia, jotka suunniteltiin alun perin aivan muuhun tarkoitukseen, mutta niille tuli selvästi myös oma tehtävänsä muutosprosessissani. Kuvat antoivat minulle mahdollisuuden nähdä itsessäni paljon sellaista, jota en ollut aiemmin itsessäni nähnyt tai tunnistanut. Monelle olisi hyödyllistä nähdä itsensä toisen ihmisen silmin. Sitä paitsi kuvaussessio Sandyn kanssa oli rento ja ihana!

Lisäksi meillä oli kevään aikana neljä yhteistä life coach –valmennustapaamista. Tapaamisten tavoitteena oli saada kokonaistilannettani selkeämmäksi mielessäni. Kuva alkoikin kirkastua jo heti ensimmäisellä tapaamisella. Lempeällä, rennolla, huumorintajuisella tyylillään Sandy antoi minulle tilaa ja välineitä pohtia elämäni eri osa-alueita sekä tehdä oivalluksia itse. Hän osasi kohdata minut ja monenlaiset tunteeni hyvin empaattisesti. Viimeinen tapaaminen antoi minulle vaikeallakin hetkellä erittäin suuren luottamuksen ja rauhan tunteen.

Minä hyväksyn

Sandy käyttää valmentajana monipuolisesti luovia menetelmiä. Osana valmennusprosessia työstimme asioita kollaasitekniikoiden avulla, ja ne tuottivat minulle hienoja oivalluksia. Yksi kevään kohokohtia olikin, että löysin uuden tavan ilmaista itseäni, käsitellä ajatuksiani ja tunteitani sekä kehittää luovuuttani. Näyttää siltä, että luovat menetelmät ovat jääneet osaksi elämääni ainakin toistaiseksi, ehkä pysyvästi. Ihanaa!

Suosittelen lämpimästi yhteistyötä Sandyn kanssa. Sandy ei määrää eikä käske, mutta ohjaa oikeaan suuntaan ja kysyy kysymyksiä, joita ei itse välttämättä osaa tai muista itseltään kysyä. Häneltä varmasti löytyy oikeita työskentelytapoja jokaiselle, joka haluaa kasvaa ja kehittyä.”

Katri Syvärinen
NLP-kouluttaja, urheilijoiden henkinen valmentaja
www.nlp-koulutus.fi
www.ridingflow.fi